Toisten ottamia valokuvia ei missään nimessä saisi käyttää julkisesti. Ei edes omassa blogissa. Puolustuksekseni sanon, että myös toisen omaisuuden haltuunotto on kiellettyä, tässä tapauksessa kameran..

Varas jäi kiinni. Tuon hänet julki:

Pieni, jugurttia koko kehollaan nauttinut poika päätti tutustua äidin kameraan. Poskessa näkyy vähän mustelmaa parkkihalliraivarin jäljiltä ja suu on päätäväisesti supussa.

haluan muistella näitä siloposkia ja maitopartaa kun pojan finnit kukkivat murrosiässä ja jugurtin paikalla kasvaa haivenia.

Pojalla on hyvä ote kameraan. Hän on vahingossa vanginnut hienon sloganin, jota minä tulen aivan varmasti käyttämään jossain kutsussa. Voisiko olla hyvä kortti vaikka pojan 12-vuotis synttäreille? Tai kahdennettoista, jokavuotiset grillibileet, vappukarkelot, syystalkoot..

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kuvailin tulppaanejani, niin teki sitten poikakin.

Tähän kuvaan on vangittu kauniisti pysähtynyt tunnelma alkuillasta. Iltapala on syöty. Lasi on tyhjä ja ruoan päälle on laitettu ketsuppia. Kuva on tarkennettu vesikannun kapeaan nokkaan. Ilta-aurinko viistää viimeisiä säteitään pitkin ruokailutilan seinää. Valon reitti kulkee kevätverhojen latvustossa ja kiitää eteenpäin kreikkalaisen katutaiteilijan kautta suoraan ja vahvana kohti ketsuppipulloa ja pysähtyy siihen. Varmaan tähän liittyy joku tosi tärkeä sanoma.