Moni meistä tekee ostoksia joka päivä. Vähintään käymme ruokaostoksilla, ja suoritamme ostokset ruokalistan, tottumuksen tai päähänpiston mukaan.

Harvoin, ainakaan itse, tulen ajatelleeksi kuinka ja mistä shoppailen, mutta muutama tapahtuma on saanut minut vakuuttuneeksi siitä millainen shoppailija juuri minä olen.

Olen joskus täällä kertonut, että osallistun epämääräisen säännöllisesti erilaisiin galluppeihin, joissa tutkitaan kuluttajien erilaisia mieltymyksiä ja tapoja. Muutama viikko sitten pääsin kauppaan esittelemaan ostoskäyttäytymistäni tutkijalle. Kiersin kaupan kodintarvikeosastoa tunnin ja näytin kuinka MINÄ shoppailen. Tapani mukaan singahtelin hyllyltä toiselle, otin esineitä käteeni, tunnustelin ja vertailin. Havannoin mieltymykseni kohteita ja sain mieleni mukaan kertoa mikä juuri minua kaupan valikoimassa miellyttää.. Tutkija tallensi ostoskäyttäytymistäni ja mieltymykseni kohteita nauhurille. Tätä samaa tutkimusta tehtiin samaan aikaan 6 muussa Euroopan maassa.

Toisen huomion olen taas tehnyt jutellessani ystävieni kanssa erilaisten tavaroiden - lastentarvikkeiden, vaatteiden, kodinkoneiden jne hankinnasta. Minulle ei nimittäin ikimaailmassa tulisi mieleen ostaa mitään nettikaupasta, vaikka vietän läppärin ääressä suuren osan päivää. Minulle nettiostosten teko ei vaan aukene. En löydä hyviä saitteja, en aletankoja enkä saa hiplata. Netissä, ehkä se vaan tämän käyttäjän huonoutta, en eksy "hyville apajoille", vaan näen vain ruuduntakaisia tuotteita, joita en edes heti saa kassissa kotiin. En siis otaa netti-shopata.

Minä shoppailijana tarvitsen shoppaushimon herättäjäksi konkreettisen tuotteen, jota pääsen koskettelemaan ja tutkimaan. Sitä houkuttavammaksi tuote tulee, mitä isopi alennuslappu siinä killuu. Normaalihintaisia tuotteita en ollenkaan pidä "löytöinä" ja harvoin ne saavat minut niin koukkuun, että ostan jotain ainakaan hetken mielijohteesta (elleivät sitten mielestäni ole TOSI halpoja). Mutta toisin on siis aletuotteiden kanssa. Kun näen vaaterekeissä kylttejä tai hintalappuja jotka huutavat alennusta tai poistoa, ryntään paikalle varmana siitä, että kohta paikalta löytyy joku aarre. Välillä pidän tätä "alennus riippuvuutta" jopa vähän kummallisena tapana, mutta tunnen onneksi muitakin samankaltaisia shoppailijoita.

Välillä tosin kadehdin niitä kuluttajia, jotka ostavat vain sen mitä todella tarvitsevat tai haluavat. "Että osaavatkin pysyä ruodussaan", ajattelen.

Ruokaostokset suoritan usein miten käytettyyn kirjekuoreen kirjoitetun ostoslistan avulla, mutta auta armias, jos olen nälkäinen. Kärryyn hypähtää muhkea kukkakaali, einespastasalaatti, valkosipulisia ruisleipäkrutoneja jne. jne. Mutta tämä nälkäisenä heräteostosten teko lienee tavallisempaa (vaikka kirjekuoriostoslistasta en teidä).

Mutta kerro, millainen shoppailija SINÄ olet?