Standardi aamu maximoidulla ajalla voi koitua stressiksi ja juoksuksi kun:

• Nuorin äksyilee ja on vastahankaan heti aamusta, koko aamutoimien ajan.
• Yhden lapsen sängystä löytyy pisuvahinko, ja eilen vaihdetut lakanat pitää repiä irti ja tunkea pesukoneeseen huoneesta haisemasta.
• Tarhan ja esikoulun lelupäivän leluja valitaan hartaasti ja HITAASTI, vaikka äiti kertoo, että NYT ON KIIRE! (tiedän, olisi pitänyt valita jo eilen.)
• Esikoululainen ei löydä toista hanskaansa.
• Jo autossa istuttaessa huomaan, että läppäri jäi kotiin ja on juostava takaisin sisälle. (ihan turhaan raahaan konetta kotiin, sillä iltatöistä ei tule mitään, kun lapset valvovat pahimmillaan 21.30 saakka.

Töihin ehdin autolla kovaa lumisilla kaduilla kaahaille klo 8.02 ja huomaan kuinka tuskanhiki puskee silitetyn paidan läpi, hiussuortuvat valuvat naamalle ja sydän hakkaa. Onneksi töissä odottaa perjantai palaverin patonki ja tuore kahvi.

Onneksi alkaa viikonloppu, eikä ole kiire mihinkään... Tai korkeintaan kuntosalille!

Hyvää viikonloppua!