Kymmenen kotiäitivuoden jälkeen minusta alkaa kuoriutua vähitellen työntekijä. En nyt vielä tietenkään ole vaihtanut ajattelumallejani, käytöstapojani tai asennettani, enkä aiokaan. Mutta, se mikä on muuttunut on pukeutuminen.

Kotiäitinä pukeuduin ihan katu-uskottavasti farkkuihin, villatakkiin ja saappaisiin tai vaihtoehtoisesti puistoillessa vaikka sporttisesti lenkkareihin ja toppaliiviin, mutta nyt on kellossa tai siis firmassa toinen ääni...

Kaksi ensimmäistä päivää pukeuduin "smart casuallisti" farkkuihin, saappaisiin paitapuseroon ja liiviin, mutta kun eilen luin yrityksen politiikkaa, huomasin, että paikassa vaaditaan business-pukeutumista. Tarkistin asian vielä kolleegoiltani, ja tosiaan, siniset farkut on kielletty, vaikka näyttäisivät kuinka hyvältä.

Nyt sitten pitää kaivella vaatekaappia ja tehdä ilmiselvästi uusia hankintoja. Minulla on vain yhdet työhousut ja muutama hamonen. Yläosia on onneksi enemmän ja "pahan pukeutumispäivän" voi pelastaa vaikka huivilla, pashminalla tai pitsipontsolla. Mutta muutamat "lahkeet ja helma" on han-kit-ta-va. Ei siinä mitään, kyllähän minä shoppailusta tykkään, mutta tyylini on, että ostan mitä löytyy ja teen "hyviä löytöjä". Pakko-ostamisella en yleensä ikinä tee hyviä hankintoja.

Hitaasti, varmasti ja melkein puoli pakolla tästä tätistä tulee nyt kuitenkin business-look..!